Kristinusko ja ympäristökysymys –kurssi, Helsingin yliopisto, periodit 2–3
Mikä on kristinuskon ympäristöeettinen rooli?
Millaisia erilaisia kristillisiä ympäristökäsityksiä on?
Mitä kristilliset toimijat ovat tehneet käytännössä ympäristön suhteen?
Kurssi sisältää johdannon kristilliseen ympäristöajatteluun eli ekoteologiaan ja sen tutkimukseen. Toisella periodilla perehdytään ryhmätöiden avulla syvemmin eri teemoihin. Kurssi kuuluu systemaattisen teologian (ekumeniikka) opetukseen, mutta sisältää monitieteellisen painotuksen: eri teologisten oppialojen lisäksi yhteyksiä luodaan ympäristöhistoriaan, -etiikkaan, -filosofiaan ja -kasvatukseen.
Suoritustapana (5 op) ovat lyhyet luentotehtävät, ryhmätyöhön osallistuminen sekä loppuessee. On myös mahdollista sopia pienemmästä suoritusmäärästä. Kurssin tai sen osien sisällyttämisestä voi sopia ekumeniikan, sosiaalietiikan, dogmatiikan ja uskontotieteen opintoihin (sekä monitieteellisiin Henvi-opintoihin). Opettajana ekoteologian tutkija TM Panu Pihkala.
Kurssipaikka: Fabianinkatu 24, sh 135
Luennot ovat avoimia kaikille, mutta opintosuoritus vaatii ilmoittautumisen (WebOodi)
Kurssin ohjelma:
Periodi 2, johdantoluennot:
1. Johdatus kristilliseen ympäristöajatteluun ja sen tutkimukseen 30.10.
2. Ekoteologian historiallinen kehitys 6.11.
3. Ekoteologian eri suuntaukset 13.11.
4. Katolinen ekoteologia 20.11.
5. Ortodoksinen ekoteologia 27.11.
6. Protestanttinen ekoteologia 4.12.
7. Herätyskristillinen ekoteologia 11.12.
Periodi 3, ryhmätyöt ja syventämistä:
8. Ekologinen raamatuntutkimus ja agraariteologia 15.1.
9. Prosessiteologia (luonnontieteet ja kristinusko) 22.1.
10. Vapautuksen ekoteologiat (kontekstuaaliset ekoteologiat) 29.1.
11. Ekofeministinen teologia ja eläinteologia 5.2.
12. Suomalainen ekoteologia 12.2.
13. Ekoteologia, politiikka, etiikka ja taloustiede 19.2.
14. Yhteenveto ja palautekeskustelu 26.2.
maanantai 30. syyskuuta 2013
perjantai 24. toukokuuta 2013
Uusi lehti ilmestynyt kristinuskon ja luonnon suhteesta
Lehdistötiedote 24.5.2013
A Rocha – Kristityt luonnon puolesta ry.
Uusi lehti ilmestynyt kristinuskon ja luonnon suhteesta
Kansainvälisen kristillisen luonnonsuojelujärjestön A
Rochan Suomen osasto on aloittanut uuden lehden julkaisun. Kristityt luonnon
puolesta –internetlehti sisältää asiantuntija-artikkeleita, uutisia, tapahtumatietoja
ja kirja-arvioita. Lehti on ensimmäinen aihepiiriin keskittyvä suomenkielinen
julkaisu. Päätoimittajana toimii järjestön Suomen osaston puheenjohtaja,
ekoteologian tutkija Panu Pihkala ja taitosta vastaa Henri Samppala. Lehti on ladattavissa ilmaiseksi A Rochan kotisivuilta osoitteesta http://www.arocha.org/fi-fi/14030-DSY.html.
Tämän numeron teemana on Kristinusko ja luonto Suomessa.
Lehti sisältää historiakatsauksen, arviointia viime aikojen tapahtumista ja
julkaisuista sekä vision tulevaisuuden mahdollisuuksista.
Kansainvälisesti A Rocha toimii 19 maassa. Toiminta on
laajaa esimerkiksi Portugalissa ja Iso-Britanniassa. Järjestön nimi tulee
portugalinkielisestä kalliota tarkoittavasta sanasta, jolla on sekä luontoon
että kristinuskoon liittyvää symboliikkaa. Ensimmäinen A Rocha perustettiin
Portugaliin 30 vuotta sitten ja Suomen osasto vietti 10-vuotisjuhliaan viime
vuonna. Suomessa järjestö toimii tällä hetkellä täysin vapaaehtoisvoimin ja
keskittyy ympäristövaikuttamiseen, verkostoitumiseen ja tiedonvälitykseen. Toimintaa
pyritään kehittämään Helsingin, Turun ja Tampereen lisäksi myös muille
seuduille.
Lehden seuraavan numeron teemana tulee olemaan A Rochan
työ eri puolilla maailmaa. Suomalaisittain on mielenkiintoista, että Kanadan A
Rochan toiminnanjohtaja on suomalaistaustainen Markku Kostamo. Kansainvälisen
järjestön internet-sivut (www.arocha.org) tarjoavat uutisia, materiaaleja sekä lisätietoa.
Lisätietoa:
Puheenjohtaja Panu Pihkala, finland@arocha.org, 050-321
22 93
keskiviikko 17. huhtikuuta 2013
Luontokirkkovuosi – mitä uutta?
Uusi kirja tarjoaa teoriaa ja käytäntöä. Se käsittelee tavallista syvemmin luontosuhteen eri puolia, vuodenaikoja ja paikan merkitystä.
Olen saanut olla mukana tekemässä monenlaisia kristillisen ympäristökasvatuksen materiaaleja viime vuosina. Omalta osaltani Luonto ja Raamattu -kirjasta alkanut kehitys huipentuu tällä hetkellä Luontokirkkovuosi -teokseen. Kirjassa on mukana paljon tuliaisia etenkin Pohjois-Amerikasta, mutta myös esimerkiksi kansainvälisen A Rochan materiaaleista.
Hyppäsin lennosta mukaan vuonna 2010 projektiin, jonka työnimenä oli Metsäkirkkokäsikirja. PTK:ssa silloin töissä ollut Kati Jansa toimitti kirjaa, jollaista olin jo ehtinyt toivoa: hartauselämän ja luonnon yhteen tuovaa materiaalia. Muut mukanaolijat toivat kokemusta laajalta alalta. Essi Aarnio-Linnanvuori on kokenut ympäristökasvattaja, Hele Ali-Löytty nuorisotyön jalopuinen ammattilainen (ja partiossa paljon mukana) ja Heikki Ali-Löytty monipuolinen muusikko. Katin seuraajaksi PTK:een valittu Suvielise Nurmi toi mukaan pitkän ympäristöetiikan ja -toiminnan kokemuksensa.
Kirjanteko osoittautui pitkäksi prosessiksi, jossa oli monia vaiheita. Koko ajan säilyi alkuperäinen näky siitä, että kirjassa on sekä teoriataustaa pohdittavaksi että konkreettisia käytännön vinkkejä. Näkökulma laajeni koskemaan kaikenlaisia luontoon liittyviä hartauksia, sisällä ja ulkona. Lisäksi vuodenaikojen merkitys kirkkovuoden yhteydessä korostui entisestään ja lopulta siitä tuli kirjaa jäsentävä teema. Pohjois-Amerikan luterilaisten ekoteologien tuoreet teokset auttoivat pohdinnoissa, joihin lisäsimme suomalaisen ympäristön sovelluksia.
Ei liene yllättävää, että olen iloinen ja tyytyväinen lopputuloksesta, jonka eteen myös itse olen tehnyt paljon töitä. Tätä kirjaa pystyn rehellisesti ”markkinoimaan”: siinä on paljon uutta. Toimituskunnan harras toive on, että myös muut kokevat sen hyödylliseksi, ja että se saisi laajan käytön. Avaan tässä muutamia teemoja, jotka ovat nähdäkseni kirjan uutta antia.
1) Valmiita, monipuolisia hartauksia.
Vuodenaikojen mukaan on jaoteltu 24 hartauskokonaisuutta, joiden teemoja voi käyttää myös muina vuodenaikoina. Perusvaihtoehdon voi pitää vaikka suoraan kirjasta, minkä lisäksi toiminnallisia vaihtoehtoja on paljon.
2) Luontoon liittyvät teemat ovat vaihtelevia.
Halusimme tuoda luonnon kauneuden ja arvon lisäksi esiin myös pelottavan luonnon, vaikeat kysymykset liittyen luontoon ja kärsimykseen sekä ahdistuksen luonnon pilaantumisesta. Toki hallitsevana näkökulmana ovat, kuten kristinuskoon kuuluu, toivon ja ilon ja valon teemat. Mutta kirjassa otamme todesta elämän eri puolet.
3) Käytännön vinkkejä on koottu monipuolisesti yhteen.
Kirjassa on paljon käytännön vinkkejä, joita emme ainakaan tiedä olevan missään muualla. Nämä liittyvät hartauden rakenteeseen ja draaman kaareen, musiikin käyttöön ja yleensä elämyksellisiin metodeihin. Esimerkiksi lauluvinkkejä annetaan moniin eri kirjoihin, myös vasta ilmestyneeseen Lasten virsi -painokseen.
4) Jumalanpalveluksen teologiaa luontoon liittyen on tuotu maanläheiseksi.
Englanniksi on olemassa merkittäviä luterilaisia jumalanpalveluksen teologian esityksiä, joissa paneudutaan luonnon merkitykseen (Gordon Lathrop, Paul Santmire). Näiden teosten antia on nyt käännetty ja sovellettu suomeksi. Mukana on myös uunituoreita, kansainvälisestikin vielä vähän tunnettuja mutta raikkaita teoksia (Benjamin Stewart, Jeff Wild & Peter Bakken).
5) Vuodenaikojen, paikan ja luonnonelementtien merkitykseen kiinnitetään enemmän huomiota.
Kirjassa on paljon soveltavaa teologista pohdintaa näistä teemoista, jotka ovat kansainvälisestikin nousussa, mutta joita on toistaiseksi harvoin tuotu yhteen. Pyrin tekemään väitöskirjani valmistuttua lisätutkimusta paikan ja pyhiinvaelluksen teologioista, joiden antia on jo nyt tässä kirjassa. Yksi erityiskiinnostuksen kohteeni, hengellisten laulujen luontoon liittyvä symboliikka, tulee myös kirjassa esiin. Esimerkiksi päivänaikojen syvää vertauskuvallista merkitystä ja samalla konkreettisuutta pohditaan kirjan lopussa.
Kirjassa on lukuisia itselleni tärkeitä sisältöjä, mutta omista teksteistäni etummaiseksi nousee kaksi helmirukouksien sarjaa luontoon liittyen. Palattuani edelliseltä tutkimusmatkalta Pohjois-Amerikasta ja aikaeron vielä vaikuttaessa heräsin eräänä pimeänä adventtiajan aamuna ennen kuutta ja kirjoitin seuraavan parin tunnin aikana rukoussarjan, josta Suvielisen kommenttien innoittamana tein myös toisen, lyhyemmän version. Näissä rukouksissa tiivistyy (ainakin itselleni) Luontokirkkovuosi-kirjan viesti, suoraan käytännön hartauselämään nivoutuvalla tavalla.
Niin kuin aurinko nousee yön jälkeen
Niin kuin kevät nousee talven jälkeen
Niin kuin Kristus nousee kuoleman jälkeen
Jumala, nosta meidät elämään, valoon ja lämpöön.(Ylösnousemuksen helmirukous)
P.S. Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat edesauttaneet kirjan synnyssä. Omia osuuksiani olen esimerkiksi kirjoittanut Bostonissa ullakkohuoneessa ja ideoinut Heponiemessä luontoretriittiä ohjatessa. Nuorten Keskus järjesti kaksipäiväisen Ekonisti-koulutuksen (kiitos Jaana, Eija & co.) keväällä 2010 ja kutsui minut sekä Essin ohjaamaan sitä Katin kanssa, mistä syntyivät monien nyt kirjassa olevien ideoiden juuret. NK:ta on myös kiittäminen siitä, että Luonto ja Raamattu -kirja lähti aikanaan liikkeelle. Kirkon tutkimuskeskuksen ja Suomen Akatemian osoittama kiinnostus akateemista ekoteologiaa kohtaan on sivutuotteena mahdollistanut tämänkin kirjan aineiston keräämistä. Vieraanvaraisuus ja keskustelut Pohjois-Amerikan kristittyjen kanssa ovat auttaneet ideoiden hedelmällistä kasvua. Pyhä Henki on ollut reilu. SDG.
Olen saanut olla mukana tekemässä monenlaisia kristillisen ympäristökasvatuksen materiaaleja viime vuosina. Omalta osaltani Luonto ja Raamattu -kirjasta alkanut kehitys huipentuu tällä hetkellä Luontokirkkovuosi -teokseen. Kirjassa on mukana paljon tuliaisia etenkin Pohjois-Amerikasta, mutta myös esimerkiksi kansainvälisen A Rochan materiaaleista.
Hyppäsin lennosta mukaan vuonna 2010 projektiin, jonka työnimenä oli Metsäkirkkokäsikirja. PTK:ssa silloin töissä ollut Kati Jansa toimitti kirjaa, jollaista olin jo ehtinyt toivoa: hartauselämän ja luonnon yhteen tuovaa materiaalia. Muut mukanaolijat toivat kokemusta laajalta alalta. Essi Aarnio-Linnanvuori on kokenut ympäristökasvattaja, Hele Ali-Löytty nuorisotyön jalopuinen ammattilainen (ja partiossa paljon mukana) ja Heikki Ali-Löytty monipuolinen muusikko. Katin seuraajaksi PTK:een valittu Suvielise Nurmi toi mukaan pitkän ympäristöetiikan ja -toiminnan kokemuksensa.
Kirjanteko osoittautui pitkäksi prosessiksi, jossa oli monia vaiheita. Koko ajan säilyi alkuperäinen näky siitä, että kirjassa on sekä teoriataustaa pohdittavaksi että konkreettisia käytännön vinkkejä. Näkökulma laajeni koskemaan kaikenlaisia luontoon liittyviä hartauksia, sisällä ja ulkona. Lisäksi vuodenaikojen merkitys kirkkovuoden yhteydessä korostui entisestään ja lopulta siitä tuli kirjaa jäsentävä teema. Pohjois-Amerikan luterilaisten ekoteologien tuoreet teokset auttoivat pohdinnoissa, joihin lisäsimme suomalaisen ympäristön sovelluksia.
Ei liene yllättävää, että olen iloinen ja tyytyväinen lopputuloksesta, jonka eteen myös itse olen tehnyt paljon töitä. Tätä kirjaa pystyn rehellisesti ”markkinoimaan”: siinä on paljon uutta. Toimituskunnan harras toive on, että myös muut kokevat sen hyödylliseksi, ja että se saisi laajan käytön. Avaan tässä muutamia teemoja, jotka ovat nähdäkseni kirjan uutta antia.
1) Valmiita, monipuolisia hartauksia.
Vuodenaikojen mukaan on jaoteltu 24 hartauskokonaisuutta, joiden teemoja voi käyttää myös muina vuodenaikoina. Perusvaihtoehdon voi pitää vaikka suoraan kirjasta, minkä lisäksi toiminnallisia vaihtoehtoja on paljon.
2) Luontoon liittyvät teemat ovat vaihtelevia.
Halusimme tuoda luonnon kauneuden ja arvon lisäksi esiin myös pelottavan luonnon, vaikeat kysymykset liittyen luontoon ja kärsimykseen sekä ahdistuksen luonnon pilaantumisesta. Toki hallitsevana näkökulmana ovat, kuten kristinuskoon kuuluu, toivon ja ilon ja valon teemat. Mutta kirjassa otamme todesta elämän eri puolet.
3) Käytännön vinkkejä on koottu monipuolisesti yhteen.
Kirjassa on paljon käytännön vinkkejä, joita emme ainakaan tiedä olevan missään muualla. Nämä liittyvät hartauden rakenteeseen ja draaman kaareen, musiikin käyttöön ja yleensä elämyksellisiin metodeihin. Esimerkiksi lauluvinkkejä annetaan moniin eri kirjoihin, myös vasta ilmestyneeseen Lasten virsi -painokseen.
4) Jumalanpalveluksen teologiaa luontoon liittyen on tuotu maanläheiseksi.
Englanniksi on olemassa merkittäviä luterilaisia jumalanpalveluksen teologian esityksiä, joissa paneudutaan luonnon merkitykseen (Gordon Lathrop, Paul Santmire). Näiden teosten antia on nyt käännetty ja sovellettu suomeksi. Mukana on myös uunituoreita, kansainvälisestikin vielä vähän tunnettuja mutta raikkaita teoksia (Benjamin Stewart, Jeff Wild & Peter Bakken).
5) Vuodenaikojen, paikan ja luonnonelementtien merkitykseen kiinnitetään enemmän huomiota.
Kirjassa on paljon soveltavaa teologista pohdintaa näistä teemoista, jotka ovat kansainvälisestikin nousussa, mutta joita on toistaiseksi harvoin tuotu yhteen. Pyrin tekemään väitöskirjani valmistuttua lisätutkimusta paikan ja pyhiinvaelluksen teologioista, joiden antia on jo nyt tässä kirjassa. Yksi erityiskiinnostuksen kohteeni, hengellisten laulujen luontoon liittyvä symboliikka, tulee myös kirjassa esiin. Esimerkiksi päivänaikojen syvää vertauskuvallista merkitystä ja samalla konkreettisuutta pohditaan kirjan lopussa.
Kirjassa on lukuisia itselleni tärkeitä sisältöjä, mutta omista teksteistäni etummaiseksi nousee kaksi helmirukouksien sarjaa luontoon liittyen. Palattuani edelliseltä tutkimusmatkalta Pohjois-Amerikasta ja aikaeron vielä vaikuttaessa heräsin eräänä pimeänä adventtiajan aamuna ennen kuutta ja kirjoitin seuraavan parin tunnin aikana rukoussarjan, josta Suvielisen kommenttien innoittamana tein myös toisen, lyhyemmän version. Näissä rukouksissa tiivistyy (ainakin itselleni) Luontokirkkovuosi-kirjan viesti, suoraan käytännön hartauselämään nivoutuvalla tavalla.
Niin kuin aurinko nousee yön jälkeen
Niin kuin kevät nousee talven jälkeen
Niin kuin Kristus nousee kuoleman jälkeen
Jumala, nosta meidät elämään, valoon ja lämpöön.(Ylösnousemuksen helmirukous)
P.S. Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat edesauttaneet kirjan synnyssä. Omia osuuksiani olen esimerkiksi kirjoittanut Bostonissa ullakkohuoneessa ja ideoinut Heponiemessä luontoretriittiä ohjatessa. Nuorten Keskus järjesti kaksipäiväisen Ekonisti-koulutuksen (kiitos Jaana, Eija & co.) keväällä 2010 ja kutsui minut sekä Essin ohjaamaan sitä Katin kanssa, mistä syntyivät monien nyt kirjassa olevien ideoiden juuret. NK:ta on myös kiittäminen siitä, että Luonto ja Raamattu -kirja lähti aikanaan liikkeelle. Kirkon tutkimuskeskuksen ja Suomen Akatemian osoittama kiinnostus akateemista ekoteologiaa kohtaan on sivutuotteena mahdollistanut tämänkin kirjan aineiston keräämistä. Vieraanvaraisuus ja keskustelut Pohjois-Amerikan kristittyjen kanssa ovat auttaneet ideoiden hedelmällistä kasvua. Pyhä Henki on ollut reilu. SDG.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)