Kristinusko ja ympäristökysymys –kurssi, Helsingin yliopisto, periodit 2–3
Mikä on kristinuskon ympäristöeettinen rooli?
Millaisia erilaisia kristillisiä ympäristökäsityksiä on?
Mitä kristilliset toimijat ovat tehneet käytännössä ympäristön suhteen?
Kurssi sisältää johdannon kristilliseen ympäristöajatteluun eli ekoteologiaan ja sen tutkimukseen. Toisella periodilla perehdytään ryhmätöiden avulla syvemmin eri teemoihin. Kurssi kuuluu systemaattisen teologian (ekumeniikka) opetukseen, mutta sisältää monitieteellisen painotuksen: eri teologisten oppialojen lisäksi yhteyksiä luodaan ympäristöhistoriaan, -etiikkaan, -filosofiaan ja -kasvatukseen.
Suoritustapana (5 op) ovat lyhyet luentotehtävät, ryhmätyöhön osallistuminen sekä loppuessee. On myös mahdollista sopia pienemmästä suoritusmäärästä. Kurssin tai sen osien sisällyttämisestä voi sopia ekumeniikan, sosiaalietiikan, dogmatiikan ja uskontotieteen opintoihin (sekä monitieteellisiin Henvi-opintoihin). Opettajana ekoteologian tutkija TM Panu Pihkala.
Kurssipaikka: Fabianinkatu 24, sh 135
Luennot ovat avoimia kaikille, mutta opintosuoritus vaatii ilmoittautumisen (WebOodi)
Kurssin ohjelma:
Periodi 2, johdantoluennot:
1. Johdatus kristilliseen ympäristöajatteluun ja sen tutkimukseen 30.10.
2. Ekoteologian historiallinen kehitys 6.11.
3. Ekoteologian eri suuntaukset 13.11.
4. Katolinen ekoteologia 20.11.
5. Ortodoksinen ekoteologia 27.11.
6. Protestanttinen ekoteologia 4.12.
7. Herätyskristillinen ekoteologia 11.12.
Periodi 3, ryhmätyöt ja syventämistä:
8. Ekologinen raamatuntutkimus ja agraariteologia 15.1.
9. Prosessiteologia (luonnontieteet ja kristinusko) 22.1.
10. Vapautuksen ekoteologiat (kontekstuaaliset ekoteologiat) 29.1.
11. Ekofeministinen teologia ja eläinteologia 5.2.
12. Suomalainen ekoteologia 12.2.
13. Ekoteologia, politiikka, etiikka ja taloustiede 19.2.
14. Yhteenveto ja palautekeskustelu 26.2.
